Sinikeltainen kevät.

                                       Sinikeltaista kevättä kaikille.  Täällä kevättä rinnassa itsekullakin. Jo näkee kaikenlaisia kevään merkkejä, luonnossa ja miksei kaupungillakin. Mopoja ja moottoripyöriäkin on jo muutama liikenteessä, aurikolaseja aina vaan enemmän ihmisillä, vaikkei niin paistaisikaan. Näin jo yhdellä äijällä shortsitkin, Kauppakadulla tepasteli. On tää taas mukavaa aikaa pitkän ja pimeän talven jälkeen. Tuntuu kuin tuo valo pääsis jonnekin tuonne "käpyrauhaseen" ja alkaa jo kaikenlaiset kesäajatukset mylläämään pääkopassa. Laitan ihan kiusaksikin vielä muutaman talvikuvan tähän niinkuin muistoksi, sillä olihan meilläkin muutama ihan talvinen päivä täällä länsirannikollakin.

 Tämä on mun "yläpellolta"

    Tää taas on otettu lehden noutomatkalta.

Tässä on se roskis minne talvi korjataan.

    Mutta olihan se enemmän sellaista märkää ja pimeää. Ja minähän en sellaisesta tykkää, enkä myöskään kovasta pakkasesta. En taida olla oiken talvi ihminen. Silloin ihan pimeimpänä aikana "tällä tarkoitan noita ilmoja" tuli kirjoitettua oikein runokin, tai ainakin sinnepäin?

    Tällainen:                          

                                               Itse en talvesta tykkää,

                                               on kylmää ja luonto on mykkää.

                                               Kuulin, sen selkä taittui,

                                               lämpöinen toti maistui.

                                               Täällä on pimeää ja märkää,

                                               ankeaa, tilaan medium härkää.

    Taisi runoilut jäädä tähän.

    Mutta tuleehan sieltä se kevät kun vähän sitä auttaa, ituja ja yrttejä kasvaa meidän "yrttihyllyllä" on kivasti vihreetä, siitä on kiva nyppiä koristeeksi ruokaan ja salattiin, jos malttaa.

    Kortelassa on mukava käydä seuraamassa kevään edistymistä, nyt ei enää viimeksi ollut jäitä, kuin ihan rannassa, eikä niitäkään varmaan enää ole.

    Auringonpimennyskin oli 20.03. nyt en ihan aktiivisesti sitä seurannut, en edes ottanut kameraa mukaan. Mutta silloin tuli mieleen edellinen pimennys tammikuussa 2011. Silloin sain ihan mukavia kuvia otettua satamassa, siinä kun pakkanen ja paperitehtaan höyryt toimivat suodattimina.

    Yhtenä lämpimänä päivänä kierrettin Pitkäjärven ympäri se on kanssa sellainen mukava reitti, ja minulla kamera mukana. Otin alkuun kuvan vesiputouksesta, siinä kun oli hieno valo takana.

    Ja tässä on lintukuva, vaikkei sitä heti huomaakaan.

    No oli se kuitenkin enemmän kävelyä kuin kuvaamista. Mutta usein tulee "napsittua" jotain. Ja jos sen kameran jättää kotiin, niin silloin on ainakin jotain ihmeellistä kuvattavaa, ihan korvaamatonta. Joopa joo! Minulla on se kehystyshomma jatkunut, joskin vähän hitaammin, mutta en malta olla laittamatta muutamaa juttua esiin kehyksissä.

    Näitä "huoneentauluja" olen sillai tasaisesti kehystellyt erilaisiin kehysmalleihin.

    Noissahan onkin aika paljon tätä kevättä teksteissä. On kevät puuhaa, kuka mistäkin tykkää, toiset ovat multasormia, jotkut rakastuvat ja kesällä meillä on se Rauma Blues. Sainpas väännettyä näistäkin jotain tekstiä. Mulla on ikivanhoja Tiimarikehyksiä, varmaan jotain tarjouksia, olivat vähän naarmuuntuneet joten jouduin tuunaamaan niitä uuteen uskoon. Näihin värkkäilen noita käsiteltyjä valokuvia.

"Ikuinen uusiutuminen"

"Luulin nähneeni"

"Olis kyllä hauska mennä"

"Verkon suojassa"

    Tämän tyyppisiä luukkukuvia olen ottanut jo vuosikausia, niistä on tullut sellainen keräilyjuttu mulle. 

    On sitten vähän isompia kuvia, nämä ovat ajalta jolloin tein vielä serigrafioita, niitä seuloja pestessä aina tuli roiskeita suojapahveille. Joskus niistä löytyi joku hahmo tai kuva. Tässä pari esimerkkiä.

"Kimallelintu, koira ja kissa"

"Särkynytsydäminen"

    On tänä vuonna syntynyt uusiakin töitä, tässä on kaksi esimerkkiä digipiirroksista, joiden teemana on jokin teksti.

"Jonguverra hunööri hei!"

    Idea tähän tuli joskus siitä kun nämä Euroviisu edustajamme, Pertti Kurikan Nimipäivät, olivat tv:haastattelussa ja yksi heistä sanoi että "vähän kunniotusta hei" väänsin sen jotenkin meidän murteeksi.

"Dignity"

    Tämä on seurausta tosta edellisestä, sille on kaksi kaveriakin, laitan niitä sitten myöhemmin esille.

Tällaiset kahden kolmen työn sarjat tulevat ajalta jolloin opiskelin syväpainografiikkaa Elina Salon oppilaana, hän usein muistutti että kuvapari tai sarja on näyttävämpi kuin yksittäinen työ.

    Nyt on muuten kaikilla tilaisuus nähdä, mikä on Raumalaisen kuvataiteen tila tänään. Taidemuseossa on Rauman Taiteilijaseuran 70v: juhlanäyttely käykää katsomassa. Muutama on vastaan tullessaan vinkannut että on näyttelystä tykännyt. Siellä on minultakin pari työtä jos tarkkaan katsoo.

    Niin mullahan on otsikkona tää sinikeltainen kevät, on tää taas tätä!!! Lukko meni taas välieriin niinkuin tossa viimeksi ennustelin. Ja Rauma on sekaisin, tuntuu että sitä kannua on täällä odoteltu niin kauan ja aina keväisin petytty, ettei uskalleta nauttia näistä huippupeleistä. Onhan se rankkaa joka vuosi pettyä, usein jo keskellä kautta. 

    Olihan tuo Kalpa sarjakin upea näytelmä. Siinä kun oli sitä draamaa, taistelua ja riemua, vaihdellen nopeaa tahtia tunteesta toiseen. Upeita pelejä. Aika hyvin sopii tuo Kalpa, Tappara, Kärpät kuvio, jos ajattelee Jyppi,Hifk, Saipa, Blues vaihtoehtoja. 

    Tämä Tappara sarja se se vasta mielenkiintoinen onkin jo lähihistoriastakin. Mutta sitten on tää Ville, josta on media vääntänyt herkullisia juttuja, onhan tämä asetelma sen arvoinenkin, ei siinä mitään. Mutta vähän liikaa. Onneksi kaveri itse on niin fiksu, että sanoi tänään lehdessä et siellä ovat vastakkain Lukko ja Tappara. Siinä on miehellä oma mieli ja tahto, vastassa kotikaupunki, tuttavat, sukulaiset, perhe ja seuraava työnantaja. Kahtena viime kautena hän on pudottanut Lukon lomille. Nyt vaan tuntuu että paukut ovat pehmentyneet, saiskos vielä jotain irti? Henkilökohtainen suomenmestaruus puuttuu, riittääkö se motivoimaan, vai pelaillaanko vaan kausi loppuun? Olenko taistelevinani vai taistelenko? Miten kroppa antaa myöden? Jännä nähdä, näkisin mielelläni sen ärsyttävän rouhijan, hämmentäjän, meidän väreissä vaihteeksi, sen Villen jonka muistan viime vuosilta välierissä Lukkoa vastaan. Mutta taitaa ne ratkaisijat olla muissa kentällisissä. Onneksi porukassa on mukana näitä jotka ovat ottaneet "roolia" vaikessa hetkissä. Keväällähän ne pelimiehet nousevat aina viimeistään esiin. 

    Huippuhyvää taistelua on ollut Lukolta, vielä vähän lisää friskejä otteita molemmilla maaleilla ja tarkempaa sihtiä laukauksiin, niin hyvä tulee. Nautitaan keväästä Raumalaiset, tästä taitaa tulla pitkä!!!

    Mulla on nätä sinikeltaisia tauluja Jarin Kuvakaupan, Silmäoptiikko Palmun ja Kontion ikkunoissa.

Keikkohuumaa levittämässä siis minäkin.

    Kesällä sit fiilistellään rannoilla ja kaupungilla, kävi miten kävi.

"Vanha Rauma fiilis"

                                                                           Kevättä kaikille: Matso.