Sivut

11.1.2015



Terve taas!

          Jatkan näitä kohinoitani jälleen. Viimeksi oltiin Venetsialaisissa ja alkusyksyssä.

Venetsialais tunnelmaa Kortelassa. 

Syksyä Jokirannassa.
Kanaalin syksyä.





          Minulla syksy meni upeasti kun oli nuo ilmatkin hienoja. Oli siinä juhlaakin mukana, kun tuli Tuulan kanssa kymmenen yhteistä vuotta täyteen, sitähän oli syytä juhlia, niinpä "jotkut" sitten monilla kakuilla ja grilliherkuilla "yllättivät" meidät. Oi sitä juhlimista, vähän laulettiinkin. Terveiset sinne ja kiitokset vielä kerran, oli huippu tarjoilut ja mieliinpainuva ilta.

Upeita ja makoisia kakkuja.

Vähän savutti, mutta herkkuja syntyi.


        Näissä merkeissä se syksy alkoi. On jäänyt jotenkin päähän nämä kuulumisten kirjoittamiset
aika järjestyksessä, pitää saada tää blogi ajan tasalle. Ihan kuin jotain päiväkirjaa. No jotain pitää tässä kirjoitella, olis muuten paljon helpompaa jos koulussa olis tuo äidinkieli kiinnostanut. Meillä 
pojilla se kun ei ihan suosituin aine ollut. Sekin vielä harmittaa kun sitä ei ole tullut myöhemminkään kehitettyä. Olen sen matkan varrella usein huomannut, varsinkin työelämän eri vaiheissa. Niinpä nää mun kirjoittelut ovatkin tällaisia "omasta kynästä" lähteneitä, mutta enpä jaksa niitä tässä pohtia. Kirjoitan sitten vaan näin.
        Käytiin Lönnströmin taidemuseokin hyvästelemässä. Siellä on vietetty monta hyvää hetkeä taiteen parissa. Myöskin erittän hieno rakennus.

 



      Tuli mieleen että oltiin siellä joskus tosi nuorina , POLIISIN pakeillakin. Se taisi olla elokuuta, kun kun olimme tulossa Merskasta tansseista? Muutaman kaverin kanssa ja oli sinää tyttöjäkin mukana. Kivisillalla ja siinä ympärillä oli todella paljon porukkaa koolla. Mekin pysähdyimme siihen
sillalle, kyselemään muilta että mikä tämä juttu on? Mikä meininki? Mitä täällä tapahtuu? Siinä samalla tuli tuli "mustamaija" vauhdilla siihen, ovet pamahti auki ja auto täyteen hulinoitsijoita ja räyhääjiä. Me tietysti siinä joukossa poliisiasemalle syyttömät. Siellä meitä sitten yksi kerrallaan kuulusteltiin, yhdessä pienessä huoneessa koko porukka. Yhdellä sormella per käsi se poliisikin kirjoitti henkilötiedot ylös. Kova pölinä ja hässäkkä siinä oli, niinpä hetken kuluttua siltä virkamieheltä meni hermot se huusi ja ärjyi aikansa ja sitten ajoi kaikki ulos, huusi vielä että tämä
juttu on tässä. Ei tullut nimeä poliisin kirjoihin kaikille. Nämä jutut kehittyivät sitten niiksi nuorisomellakoiksi, mutta se on jo toinen tarina.

      Syksyn aikana olen jatkanut kuvankäsittelyn, digitaalisen piirtämisen ja maalauksen opiskelua. Sillai tyvestä puuhun metodilla taas, kuten joskus grafiikkaakin. Tekniikoissa ensin perusasiat haltuun, että pystyy sitten toteuttamaan ideoita. Nyt on jo muutama piirros ja maalaus valmiina ja jopa kehyksissä. On se taas aika "siistii" katsoa mitä on saanut aikaan, ihan konkreettisesti.

Memory sarjaa, grey, blue ja orange.
    Memory sarjan aihe on sieltä minun ruutuvihosta vuosien takaa. Siinä on sellaista silmänkääntö
temppua mukana. Jos ajattelet esim, jotain laattoja jotka on ladottu tuolla tavalla, niin missä on se päällimmäinen? Mistä se alkaa, mihin päättyy? Se kiertää ympyrää, palaa takaisin, niinkuin muistotkin usein.

Tässä kaksi esimerkkiä huoneentauluista uus`vanhoissa kehyksissä.
"Love for ever" vas. On valokuva, talon ovesta, Kreetan vuoristokylässä.
"Oh no! Pablo was a drinking not me". Taas on jonkinmoista huumoria.

      Muutama grafiikan työkin pitäisi vedostaa valmiiksi, kun jostain puuttu vielä vedoksia. Saas nähdä tartunko vielä kuparilevyynkin ja ferriin, olis sekin taas,,,
      Jokin aika sitten menin työhuoneelleni vähän "järjestelemään" paikkoja. Siitähän tulikin ihan selkeä raivauskeikka joka jatkuu vieläkin. Kävin painovärit läpi, kaikki melkein kuivuneita, nuhraantuneet paspikset minä hävitin. Vedokset, mitä jäljellä on järjestelin uudelleen. Vielä pitää
paljosta luopua, että saisi tilaa ja ilmaa ympärilleen.



     Kaikkein yllättävintä oli se kuinka paljon on kehyksiä kertynyt. Vanhat näyttelyitä kiertäneet, kirpputoreilta hankitut, sekä kaikenmaailman alekehykset ja Tiimarin lopuunmyynti ostokset! Päälle
vielä itse tehdyt. Se on aika hirvee määrä, varmaan sata kehystä. Monen sorttisia, kuntoisia ja kaiken
kokoisia.

    Paljon olen tuunaillut kehyksiä uuteen uskoon, miettinyt niihin sopivia töitä. Taitaa jo olla kolmannes kehyksistä löytänyt itselleen kuvan.

"Red Dog" Vas, pienennettynä kirppari "kitsch" kehyksiin, ovat "muoviantiikkia"
kuva on muuten valokuva painoväritahroista.
"In Rock We Trust" on myos sovitettu muovikehyksiin.
    
Vanha grafiikan työ "Yökiitäjä" uusissa kehyksissään.
  
"Matkamuisto" On digitaalinen piirros, jonka luonnoksen
löysin sieltä vanhoista luonnoksistani.
    
"Hyvin sovitettu" tällainen värikäs musiikkiaiheinen
piirros.
    
"Lintu sininen" on valokuva vanhan tuolin sivusta. Oikein jalopuu kehyksissä
       Projekti jatkuu samoin siivous ja raivaus. Paljosta "tarpeettomasta" pitäisi vielä luopua, jos älliä löytyis.

"Hieroglyfejä ja muutama käsimerkki" sai alkunsa sieltä 70-80 luvun ruutuvihosta
myös. Muistiin olin merkinnut yhden käsimerkin ja tuon työn nimen.
  
"Ilmiselvä vapaa sielu" on myös sieltä vanhoista muistiinpanoista. Vaihdoin
siitä paperilennokin tilalle lentsikan, joka roikkuu työpöytäni yläpuolella,
joskin punaisena.


    

"Hieroglyfejä ja käsimerkkejä" on versio jota en voinut olla tekemättä.
      Mitä kuvia? Niin olen pyrkinyt luovaan ja personaalliseen kuvaan, sellaiseen mitä ei muut vielä
ole tehneet, näitä olen pohtinut ja joitakin sarjoja koonnut. Mutta ovat vielä vähän raakileina ja viimeistelemättä. Siellähän muhivat ja paranevat? Aina kun käyn niitä läpi ja tarkkailen, sarjat pienenevät ja ajatus ikäänkuin kiteytyy. Odottelen jos vaikka tulis timantteja.

"Tuhottu musta" Valokuva.

  

                                                                                   
"Verkon suojassa" "Rauta suoja"  ja "Pääsiskö valoon" Pientä kuvankäsittelyä
näissä kuvissa.

        Mitä järkeä? Miksi teen taidetta, miksi uusia kuvia?



                                                                              
"Sea" canwasversio valokuvasta, joka todellakin näyttää kolmiulotteiselta.  
                                                                                  
"Illan valo" samaa sarjaa edellisen kanssa.
       Kun tuntuu että maailma on täynnä kuvia. Tai ei tunnu pelkästään onhan se niin. Onko kuva itsessään kuollut? Kun maailma syytää meille kuvia joka tuutista, on digi,paino,taide,valo,video ja valokuvia on pelejä sekä kaikenmoisia mainostauluja välkkymässä. Tarvitaanko enää kuvia koteihin, toimistoihin, kahviloihin tai julkisiin tiloihin, tarvitaanko tekijöitä, yleensä taidetta? Missä kulkee raja? Ei kai sitä kukaan tiedä, se vaan on sitä kun on aina oleva luovia ihmisiä, eikä niitä pysäytä mikään. Luovuus, sen välineet, materiaalit, aiheet, muuttuvat ja vaihtelevat. On perinnettä mihin kaikki perustuu, sitten on sitä valtavirtaa. On myös sitä kaiken kyseenalaistavaa uutta ja radikaalia. Näinhän se on, näin se on aina ollut. Uutta koettavaa, uusia elämyksiä syntyy, eikä uutta synny ellei
sitä luoda. Siinähän kaikki pysähtyisi.

                                             
Digimaalaus "Yhdessä" canwasversiona. Leveyttä jo metri.

   Siksi minäkin kuviani luon. Eihän minun kuviani kukaan muukaan tee. Ne eivät pääse nauttimaan siitä prosessistakaan, joka on käytävä aina uuden teoksen kanssa läpi. Eikä se ole aina helppoakaan, onneksi saan kulkea sitä tietä. Huonoista arvostelijoista tai niistä ärsyttävistä näennäiskehujista huolimatta. Luomisen iloa kaikille, mitä sitten teetkin. Ilosta alkanutta vuotta 2015!!! Nauttikaa myös
uusista kokemuksista joita vuosi taas tuo. OHO! Taas taisi kynä karata käsistä, tai ajatus. Valoa päin, 
sanoi kesän lapsi.   Tervesiä Matso.     
 
Jokirantaa, kun ensilumi saapui Raumalle.
 

PS: 04.01.15. Avattiin Rauman ja Vaasan taidegraafikkojen yhteisnäyttely. Uudessakaupungissa siellä
Aquariuksen tiloissa, kulttuurikeskus Crusellin Liljelund halli on siellä alakerrassa. Käykää U-gissa
ei se niin kaukana ole. Näyttely on auki 06.02.15. asti.
 

Yli 80 työtä, eikä hassumpi näyttely.